Artikkelit
KANADALAISTEN PENSASRUUSUJEN TALVENKESTÄVYYSKOE 2016-2019
 
Suomessa järjestetään kanadalaisten pensasruusujen talvenkestävyyskoe vuosina 2016-2019.
Lisää perustietoja asiasta on projektisuunnitelmassa

Kokeelle on perustettu nettisivut osoitteeseen
http://users.kymp.net/citruspages/kanadanruusut/talvenkestavyyskoe.html 

 
Sähköpostiosoite tiedusteluja ja ilmoittautumisia varten kanadanruusut@elisanet.fi 
 

Kanadalaisten ruusujen kasvatuskoe
Suomessa tehdään kanadalaisten pensasruusujen talvenkestävyyskoe vuosina 2016-2019. Kokeen tarkoituksena on löytää kestäviä matalakasvuisia pitkään kukkivia pensasruusuja korvaamaan ryhmäruusuja kylmillä vyöhykkeillä sekä kestäviä pitkään kukkivia köynnösruusuja. Molempiin ryhmiin on viime vuosina tullut uusia lajikkeita, joiden talvenkestävyyttä ja soveltuvuutta näihin käyttötarkoituksiin halutaan selvittää kolmivuotisessa seurantakokeessa.

Koe toteutetaan ruusuharrastajien omissa kotipuutarhoissa. Koe on avoin kaikille halukkaille. Osallistuminen ei edellytä mitään erityisosaamista eikä -ehtoja. Osallistuja voi itse päättää millä lajikkeilla ja kuinka monella kasvilla hän osallistuu kokeeseen. Kaikki tieto lajikkeiden menestymisestä on arvokasta ja otetaan mielellään vastaan. Kokeeseen voi osallistua myös jo aiemmin istutetuilla ruusuilla, mutta talvisuojausohjeita on noudatettava kokeen kestäessä. Ohjeiden tarkoitus on tehdä tuloksista vertailukelpoisia. Koska kanadalaislajikkeiden määrä on useita kymmeniä, ovat järjestäjät julkaisseet suosituslistan niistä lajikkeista, joista ensisijaisesti kaivataan tietoa. Kurtturuusujen kasvutapa ja käyttötarkoitukset poikkeavat yllä mainituista ja siksi järjestäjät ovat tietoisesti sulkeneet tarhakurtturuusut (Rugosa-ryhmä) tämän kokeen ulkopuolelle. Kurtturuusujen kestävyydessä ei myöskään ole todettu laajempia ongelmia.

Kokeen järjestelyt toteutetaan vapaaehtoispohjalta. Osallistujat maksavat taimensa ja kaikki kulunsa itse. Koe alkaa ensi keväänä (2016). Ensimmäinen seurantatalvi on 2016/2017. Vastauslomake palautetaan vuosittain sähköpostilla syyskuun 1. päivään mennessä vuosina 2017-2019. Kokeen edistymisestä, väliaika- ja lopputuloksista raportoidaan myöhemmin myös tässä lehdessä. Kokeen internet-sivuilta löytyvät projektisuunnitelma, kasvatusohjeet, vastauslomake ja muuta kokeeseen liittyvää materiaalia osoitteessa http://users.kymp.net/citruspages/kanadanruusut/talvenkestavyyskoe.html. Ruususeuran nettisivuilla on linkki. Halukkaat voivat liittyä sähköpostilistalle, jonka kautta tiedotetaan kokeen edistymisestä, lajikkeista ja niiden saatavuudesta sekä mahdollisista ryhmähankinnoista ja kimppatilauksista. Joidenkin lajikkeiden saatavuus on rajallinen. Ilmoittautuminen ei velvoita mihinkään. Sähköpostilista on avoin kaikille asiasta kiinnostuneille. Varsinainen kasvatuskokeeseen ilmoittautuminen tapahtuu myöhemmin. Tiedustelut ja sähköpostilistalle ilmoittautuminen

kanadanruusut@elisanet.fi

 
KANADALAISTEN PENSASRUUSUJEN TALVENKESTÄVYYSKOE 2016-2019 1(4)
Kanadalaisten pensasruusujen talvenkestävyyskoe 2016-2019
Yhteenveto

Tausta
Viime vuosikymmenten aikana suomalainen ruusuharrastus on keskittynyt lähinnä kerran kesässä kukkivien kestävien pensasruusujen kasvattamiseen. Useiden jatkuvasti kukkivien lajikkeiden on havaittu olevan talvenarkoja ja vaativia viljeltäviä. Uudelleen kukkivien ruusujen valikoimista ovat puuttuneet talvenkestävät ryhmäruusumaiset sekä köynnöstävät lajikkeet. Kanadassa on jalostettu erityyppisiä ruusuja kestämään maan ankarat talvet. Siellä kasvukausi on kuitenkin paljon Suomea pidempi, kuivempi ja lämpimämpi. Kaikki kanadalaislajikkeet eivät ehdi Suomen lyhyen kesän aikana saavuttaa optimikasvua ja -kukintaa.

Tavoite
Tämän projektin tarkoituksena on tuottaa tietoa kanadalaisten jatkuvakukintaisten pensasruusujen viljeltävyydestä Suomen kasvuvyöhykkeillä sekä luoda ohjeita ja suosituksia niiden menestymisen ja viljelyarvon maksimoimiseksi. Koska talvenkestävyyden kartoittaminen on yksi perustavoitteista, on talvisuojaussuositukset tarkoituksella minimoitu.

Toteutustapa
Kokeelle on alustavasti suunniteltu kolmen vuoden kestoa. Pidempi seurantajakso on mahdollinen. Osallistujat täyttävät ja palauttavat kyselykaavakkeen vuosittain. Tulosten vertailukelpoisuuden parantamiseksi osallistujille annetaan liitteenä olevat kasvatusohjeet. Niiden tarkoituksena on yhdenmukaistaa mm. hoito- ja talvisuojaustoimenpiteet. Osallistujille annetaan projektisuunnitelmassa oleva lajikeluettelo, johon on merkitty ensisijaiset koelajikkeet ja niille vaihtoehdot saatavuuden varmistamiseksi. Mukaan on valittu sekä ryhmäruusumaisesti
kasvatettavia lajikkeita että köynnösruusuja. Tarhakurtturuusujen (Rugosa-ryhmä)
talvenkestävyydessä ei ole todettu suurempia ongelmia ja siksi ne on rajattu kokeen ulkopuolelle.
Kokeelle tehdään omat internet-sivut, joissa on tietoa lajikkeista, kokeesta ja sen edistymisestä. Sivuilta on ladattavissa kaikki kokeeseen liittyvä materiaali, ohjeet ja lomakkeet.

Osallistujien rekrytointi
Suunnitteluryhmän (7 henkilöä) lisäksi osallistujia on tarkoitus hakea ensisijaisesti internetin kautta Klorofylli-keskustelufoorumin ruusuharrastajien joukosta. Jos projekti saa laajempaa mielenkiintoa ja kannatusta, voidaan osallistujia hakea myös Suomen Ruususeuran jäsenlehti Ruusunlehden välityksellä.

Kokeen tulokset
Osallistujien palauttamista kyselylomakkeista kootaan vuosittain väliraportti ja loppuraportti tehdään kolmen kasvukauden jälkeen vuoden 2019 syksyllä. Molemmat julkaistaan kokeen sivuilla internetissä ja lähetetään tarvittaessa projektiin osallistuneille tahoille.

Kokeen hyöty
Tarkoituksena on tuottaa kanadalaisten ruusulajikkeiden menestymisestä raportti, joka perustuu tavallisten ruusuharrastajien omissa puutarhoissaan tekemiin havaintoihin Suomen eri kasvuvyöhykkeillä. Tieto ruusutyyppien parhaiten menestyvistä lajikkeista auttaa sekä harrastajia että taimien myyjiä. Saatujen käytännön kokemusten avulla on mahdollista tehdä kirjalliset suositukset lajikkeiden kasvatus- ja hoitotavoista. Tulosten avulla harrastajien on mahdollista valita omiin olosuhteisiinsa parhaiten soveltuvia lajikkeita. Tarkoituksena on lisätä kasvattajien kiinnostusta kanadalaisiin ruusuihin.

KANADALAISTEN PENSASRUUSUJEN TALVENKESTÄVYYSKOE 2016-2019 2(4)

Projektisuunnitelma
Projektin taustalla oleva ideologia
Viime vuosikymmenten aikana suomalainen ruusuharrastus on keskittynyt enimmäkseen kerran kesässä kukkivien pensasruusujen kasvattamiseen ja tunnetuksi tekemiseen. Remontoivien tai jatkuvakukintaisten lajikkeiden on havaittu olevan talvenarkoja ja vaativia viljeltäviä. Poikkeuksena on tarhakurtturuusujen hyvä talvenkestävyys, kasvutapa ja hyvä uudelleen kukinta. Tämän projektin ajatuksena on tuottaa tietoa muiden jatkuvakukintaisten lajikkeiden viljeltävyydestä sekä luoda ohjeita ja suosituksia näiden menestymisen ja viljelyarvon maksimoimiseksi. Koska eräs tärkein seikka on talvenkestävyyden kartoittaminen, on koelajikkeiden talvisuojaussuositukset minimoitu sisältämään vain tyvien multauksen. Taimituottajat ja –myyjät ovat antaneet varsin pohjoiseen yltäviä vyöhykesuosituksia, mutta on edelleen epäselvää, miten kestäviä lajikkeet ovat esimerkiksi suhteessa muihin yleisesti saatavilla oleviin ryhmä- ja köynnösruusuihin, kun käytetään minimaalista talvisuojausta. Koska lajikkeet on jalostettu pohjoisamerikkalaisessa preeriailmastossa, jossa kylmien talvien
ohella on hyvin lämmin ja suomalaisittain pitkä, kuiva kasvukausi, halutaan tällä tutkimuksella selvittää lajikkeiden menestymistä ja kukintaa myös viileäkesäisessä, usein sateisessa ilmastossa, jossa talvisen lumipeitteen varmuus etenkin rannikkoseuduilla on heikko.
Lajikkeiden valinnassa on painotettu ryhmä- ja köynnösruusumaisia kasvutapoja. Näitä tyyppejä edustavia kestäviä ruusuja ei ole Suomessa juurikaan saatavilla, joten halutaan tarkastella, ovatko kanadalaiset jalosteet näihin tarkoituksiin soveltuvia.

Kanadalaiset lajikkeet 1960-luvulla alkanut jalostusohjelma Kanadan maatalousyliopistossa (Agriculture Canada) on tuottanut lajikkeita, joissa on pyritty yhdistelemään ryhmä- ja pensasruusuille ominaista kukan muotoa ja kukinnan toistuvuutta sekä hyvää talvenkestävyyttä ja nopeaa toipumista mahdollisista talvivaurioista. Osa jalostuslinjoista on perustunut kurtturuusun (Rosa rugosa) ja kanadalaisten luonnonlajien lajikkeisiin. Koska näiden ruusujen markkinointi myös Suomessa pohjautuu lupauksille hyvästä talvenkestävyydestä pohjoisissa olosuhteissa, halusi työryhmä perustaa koeasetelman, jolla tutkimukseen osallistujat voisivat omassa pihassaan tarkastella ja raportoida
näiden soveltuvuutta Suomen ilmastoon. Koska kurtturuusuristeymien kasvatuksesta ja kestävyydestä on jo melko hyvin saatavissa tietoa eikä niiden käyttötarkoitus ole sama kuin perinteisten ryhmä- tai köynnösruusujen, on ne jätetty kokeen ulkopuolelle.

Kohderyhmät
Projektin lopputuloksena on tarkoitus tuottaa kokemusperäistä tietoa taimistojen,
taimimyymälöiden ja kuluttajien käyttöön valittujen kanadalaisten ruusujen talvenkestävyydestä, kasvuvoimasta ja kukinnasta. Tutkimukseen osallistuvien ei oleteta omaavan erityistä tietotaitoa ruusujen kasvattamiseen, vaan yleiset istutus- ja hoito-ohjeet pätevät myös tähän kasviryhmään.

Tavoitteet
Projektin tavoitteena on tuottaa havaintoja valikoitujen lajikkeiden menestymisestä suomalaisissa kotipuutarhaolosuhteissa. Mitattavia ominaisuuksia ovat talvenkestävyys, kukinnan runsaus, sen kesto ja kasvien yleinen näyttävyys. Arviointi tapahtuu liitteenä olevassa kyselykaavakkeessa
annetuilla asteikoilla. Kasvatusohjeissa annetaan yksityiskohtaiset ohjeet istuttamisesta, lannoittamisesta, kastelusta, leikkaamisesta ja talvisuojaamisesta. Osa ohjeista perustuu tähänastisiin kokemuksiin ja saattaa osittain poiketa yleisistä kirjallisuudessa esitetyistä hoito-ohjeista. Osallistujien on kokeen kestäessä
sitouduttava annettuihin ohjeisiin.

KANADALAISTEN PENSASRUUSUJEN TALVENKESTÄVYYSKOE 2016-2019 3(4)

Materiaali
Materiaaliksi työryhmä päätti valita ryhmäruusumaisista ja köynnösruusumaisista lajikkeista koostuvan suosituslistan. Valikoimaa perustellaan sillä, että juuri näistä kahdesta ryhmästä on perinteisesti puuttunut talvenkestävät lajikkeet. Lajikemäärän ollessa kymmeniä päätettiin koeaineisto rajata 16 ryhmäruusumaisesti kasvatettavaan lajikkeeseen ja 5 köynnösruusuun.
Lajikkeet ovat aakkosjärjestyksessä. Kumpaankin ryhmään on valittu joukko verrokkeja samaan tapaan kasvatettavista Suomessa yleisistä lajikkeista. Alustavan suunnitelman mukaan osallistujat valitsevat listalta 10 koelajiketta, joista 6-8 ryhmäruusua ja 2-4 köynnösruusua. Järjestäjät toivovat kokeeseen ensisijaisia lajikkeita, mutta koska tiedetään taimilla olevan saatavuusongelmia, voivat
osallistujat täydentää ruusuja korvaavien lajikkeiden joukosta. Verrokeiksi on pyritty valitsemaan samoilla vyöhykkeillä kestäviä samaan tapaan kasvatettavia yleisesti saatavilla olevia ruusulajikkeita. Verrokkeina tulisi olla 1-2 lajiketta kummastakin ryhmästä. Verrokkien tarkoituksena on toimia mittapuuna ja vertailukohtana talvenkestävyyttä arvioitaessa. Tarkoituksena on, että osallistuja voi käyttää jo puutarhassaan kasvavia lajikkeita sekä koeruusuina että niiden
verrokkeina ja täydentää valikoimaa listassa olevilla lajikkeilla. Kokeeseen voi osallistua myös pienemmällä lajikemäärällä. Kaikki kestävyystiedot koelajikkeista ovat tervetulleita, kunhan annettuja hoito-ohjeita noudatetaan kokeen kestäessä.

Ryhmäruusumaisesti kasvatettavat matalat pensasruusut
Ensisijaiset koelajikkeet:
Adelaïde Hoodless
Bill Reid
Cuthbert Grant
Emily Carr
Frontenac
Morden Belle
Morden Centennial
Morden Fireglow
Morden Snowbeauty
Prairie Snowdrift

Korvaavia lajikkeita:
AC Navy Lady,
Champlain
De Montarville
J.P. Connell
Nicolas
Prairie Princess
Verrokeja:
BONICA ('Meidomonac')
INGRID BERGMAN ('Poulman')
NINA WEIBULL ('Poulwei'), [Huom! Ei INGRID WEIBULL ('Tanweieke')]
Thérèse Bugnet

KANADALAISTEN PENSASRUUSUJEN TALVENKESTÄVYYSKOE 2016-2019 4(4)
Köynnösruusut
Ensisijaiset koelajikkeet:
William Baffin
Quadra
Muita lajikkeita:
Felix Leclerc
Louis Jolliet
Marie-Victorin
Verrokit:
John Davis
John Cabot
Henry Kelsey
POHJANTÄHTI ('Polstjärnan').

Kesto
Projektin käynnistyttyä syksyllä 2015 tai keväällä 2016 on ensimmäinen seurantatalvi 2016/17 ja sitä seuraavat kaksi talvea vuoteen 2019 asti. Mikäli tarvetta ilmenee, voidaan seurantaa jatkaa 12 tai 24 kuukaudella. Mahdollinen jatkotarve tarkastellaan myöhemmin erikseen. Syynä jatkolle voi olla esimerkiksi omajuuristen kasvien hitaampi kasvuunlähtö, jolloin kokeen kesto ei riitä
arvioimaan paikalleen hyvin juurtuneen taimen menestymistä.

Järjestäjät
Idea kasvatuskokeesta on syntynyt ruusuharrastajien keskuudessa internetin Klorofyllikeskustelufoorumissa.
Klofofylli on puutarhaharrastajien kohtaamispaikka, joka on jakautunut
kymmeniin eri ketjuihin kasviryhmien ja niiden alatyyppien mukaan. Ruusuketju jakautuu eri ruusutyyppeihin sekä kasvattamisen osa-alueisiin. Kanadalaisten ruusujen palstalla on pitkään keskusteltu siitä, kuinka kasvattajien omat kokemukset poikkeavat vyöhyke- ja hoitosuosituksista.
Ryhmä aktiiviharrastajia halusi järjestää kasvatuskokeen, jossa pyrittäisiin samaan tuloksista keskenään vertailukelpoisia rajaamalla lajikevalikoimaa ja yhtenäistämällä ohjeiden avulla ruusujen kasvuolosuhteita.
Seija Muhonen Jussi Lähteenmäki
Pekka Hernejärvi Tuuli Tolonen
Päivi Onkamo Pekka Pärnänen
Yhteyshenkilö:
Jorma Koskinen
s-posti: kanadanruusut@elisanet.fi
Liitteet
Kasvatusohjeet
Vastauslomake
 
Artikkelit