Vuoden ruusu 2002: Rosa 'Juhannusmorsian'  
 Henry Väre, Ruusunlehti- 1-2002  
   
 Tomionlaaksonruusun (Rosa majalis 'Tomedal'), piharuusun (R. x malyi 'Kempeleen Kaunotar') ja onnenruusun (R. 'Onni') jälkeen on vuoden 2002 ruusuksi valittu 'Juhannusmorsian'. Vuoden ruusun valinnalla on tavoitteena edistää kohteen tunnettavuutta ja saatavuutta Suomessa. "Juhannusmorsiamenruususta" ja sen historiasta on ilmestynyt kuvaus tämän vuoden Puutarhakalenterissa (Uosukainen 2002), ja seuraava kuvaus perustuukin laajalti siinä mainittuihin tietoihin.  
 Lajikkeen alkuperää ei tunneta, mutta ruusua tiedetään kasvatetun vuodesta 1954 1ähtien Elimäen kirkonkylässa Mettäläntien varrella Aallon pihassa. Tänne ruusu istutettiin perheen äidin hautajaisten yhteydessä. Ruusun toi paikalle haudatun äidin täti, joka oli kotoisin Asikkalan Kurhilan kylästa. Aallon puutarha rakennettiin rivitaloksi 1970-1uvulla, mutta onneksi ruusua oli annettu naapurustoon Hellikki Uosukaiselle, mistä sitä siirrettiin vuonna 1982 Laukaan Vihtavuoreen. Vuonna 1986 ruusu päätyi viimein Laukaan Tervetaimiasemalle, jossa se liitettiin KESKAS-rekisteriin tunnuksella K-0725.  
 'Juhannusmorsian' kuuluu pimpinellaruusuihin, mutta on risteymäsyntyinen, eli se on tarhapimpinellaruusu. Sen
kantalajeja tai -lajikkeita ei tunneta. Sitä pidettiin aluksi papulanruusuna (R. 'Papula'). 'Juhannusmorsian' on kuitenkin kookkaampi, suurikukkaisempi ja nopeakasvuisempi kuin papulanruusu. Sopiva lajikenimi löytyi viehkeästä ulkoasusta ja kukinta-ajasta. Lajikenimi annettiin vuonna 1995, ja sitä on ollut Laukaan tutkimus- ja valiotaimiaseman emotaimituotannossa vuodesta 1991 lähtien. Lajiketta on nykyisin saatavana hyvin varustetuista taimistoista.
 
 'Juhannusmorsian' -ruusun kasvutapa on muiden tarhapimpinellaruusu-ryhmän lajikkeiden kaltainen. Se kasvaa tavallisesti 1,5 - 1,8 m korkeaksi pensaaksi. Kasvutapa on pysty, mutta kukkien painosta oksat siirottavat ja taipuvat kohti maata. 'Juhannusmorsian' muodostaa runsaasti juurivesoja. Versoissa on runsaasti piikkejä, joskin niitä on hieman vähemman latvaosassa kuin tyvellä. Sekä versot että piikit ovat kaljuja. Piikkejä on kahdenlaisia: neulamaisia ja leveätyvisiä. Ne ovat suoria ja enimmäkseen alaspäin suuntautuneita. Väriltaan ne ovat punaisia, mutta ruskettuvat vanhetessaan. Lähes kaikissa piikeissä on hyvin leveä tyviosa. Verso on aluksi vihreä, mutta ruskettuu verson puutuessa. Lehdyköitä on 11. Ne ovat päältä tummahkon vihreät, alta vaaleammat. Hammastus on yksinkertainen. Hampaat ovat kaarevasti kohti kärkea suuntautuneet. Muodoltaan lehdykät ovat pitkän soikeita, 1-2 cm pitkiä, tylpähkötyvisiä ja suippokärkisia. Lehdyköihin kehittyy suviruusun (R. 'Poppius') tavoin mustia laikkuja. Korvakkeet ovat avoimet, kapeat ja suippokärkiset. Niiden reuna on tiheästi nystyinen.  
 Kukinta ajoittuu pääasiassa juhannuksen - heinäkuun alkupuoliskolle. Kukkaperät ovat kaljuja, verholehdet 1,5 - 1,6 cm pitkiä, ehyitä ja suippoja. Teriö on 5 - 6,5 cm leveä ja löyhästi kerrannainen. Kärjestään lovellisia terälehtiä on 15-18. Terälehtien väritys muuttuu tyven kullankeltaisesta keskiosan vaaleanpunaiseen ja kärjen lähes valkeaan. Vanhetessa punainen sävy hailenee lähes valkeaksi. Kukat aukeavat täysin ja terälehdet kääntyvät alaspäin. Tuoksu on voimakas. Kaljut ja pallomaiset, aluksi viininpunaiset ja syksyllä punaviinin punaiset kiulukat ovat halkaisijaltaan 1-1,5 cm.  
 'Juhannusmorsian' aloittaa kukintansa nuorena, jo yksivuotiset pistokastaimet kukkivat runsaasti. Koska kukinta on nuorella taimella runsasta, versot ränsistyvät myös nopeasti. Täysikasvuisia uloskaartuvia versoja voi katkoa maan pinnan läheisyydestä. Ruusu haaroo runsaasti, joten pensas pysyy täyteläisen oloisena. Kasvupaikka on parhaimmillaan valoisa, runsasmultainen vettä 1äpäisevä hiekkamaa. Kasvatuskokeissa 'Juhannusmorsian' on menestynyt aina Rovaniemellä asti. Pimpinellaruusut eivat yleensä ole herkkiä sienitaudeille. Kotioloissa 'Juhannusmorsian'-lajiketta on kätevintä lisätä juurivesoista. Laukaan tutkimus- ja valiotaimiasemalla on todettu lisäyksen onnistuvan parhaiten kukkimattomista versoista otetuista kesäpistokkaista. Pistokkaat laitetaan ilmavaan heikosti lannoitettuun turpeen, hiekan ja perliitin seokseen, jossa turpeen osuus on alle 40 %. Purkin pintaan laitetaan hiekkaa taimien tueksi ja levittymisen estämiseksi. Hormonikäsittelyllä voidaan tehostaa juurtumista huomattavasti (Uosukainen 2002). Ruusulle on Laukaalla tehtyjen selvitystöiden ansiosta myönnetty FinE-tavaramerkki.  
   
 Lähteet:
Uosukainen, M. 2002: Vuoden ruusu 2002 'Juhannusmorsian' . - Puutarhakalenteri 61: 106-107. Puutarhaliitto.
 
   
VUODEN RUUSUT  
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
   
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Efter tornedalsrosen (Rosa majalis 'Tomedal'), gårdsrosen (R. x malyi 'Kempeleen Kaunotar') och Lyckorosen (R. 'Onni') som årets ros har 'Juhannusmorsian' (midsommarbruden) valts till årets ros 2002. Med att välja årets ros vill man göra en ros känd och tillgänglig i Finland. I årets trädgårdskalender finns den presenterad (Uosukainen) och dessa uppgifter är till stor del tagna därifrån.
Sortens ursprung känner man inte till, men rosen har vuxit i Elimäki kyrkoby i Aaltos trädgård. Rosen planterades i samband med moderns begravning. Rosen hämtades av en tant till den avlidna från Kurhila by i Asikkala. I Aaltos trädgård byggdes det på 1970 talet radhus men lyckligtvis hade rosen fått flytta till grannen Hellikki Uosukainen. Därifråin flyttades den till 1982 till Vihtavuori i Laukas. År 1986 flyttades den slutligen till hälsocentralen, därifrån den kom med i Keskasprojektet K-0725.

'Juhannusmorsian' hör till pimpinellerna, men är en korsning, det är en plantskole-pimpine1lros och benämns i fortsättningen som en pimpine1lros. Art eller sort känner man inte. Till en början ansålgs den vara en Papularos (R. 'Papula'). 'Juhannusmorsian' är ändå mera storväxt har större blommor och är mera snabbväxande än Papularosen. Namnet tog man efter det fagra utseendet och blomningstiden, sitt namn fick den 1995. Den har sedan 1991 varit med i plantproduktionen och sorten finns nu att få i välförsedda plantbutiker.
'Juhannusmorsians' växtsätt liknar andra pimpineller. Den växer till en ca 1,5 - 1,8 m hög buske. Växtsättet är upprätt, men b1ommomas tyngd ger den bågböjda grenar som når ner till marken. 'Juhannusmorsian' bildar rikligt med rotskott. Skotten har rikligt med taggar, lite färre mot toppen än nere vid basen. Både skotten och taggarna saknar borst. Taggama är både nålvassa och tillplattade från sidan. De är både raka och nedåtböjda. Till färgen är de röda, men mörknar till bruna när de blir äldre. Nästan alla taggar är mycket breda vid basen. Skotten är till att börja med gröna men blir bruna när de förvedas. Småbladen är 11. De är på ovansidan mörkt gröna, undertill ljusare. Tandningen är enkelsågad. Till formen är bladen långsmala, I - 2 cm långa, trubbiga vid basen och spetsiga vid ändan. Bladverket får på Poppiusvis svarta fläckar. Stiplerna är öppna och smala, kanten har tätt med glandelhår.
Blomningen äger rum vid midsommartid - till början av juli. Blombotten är slät, foderbladen 1,5 - 1,6 cm långa, hela och spetsiga. Blomman är 5 - 6,5 cm stor och löst fylld. Kronbladens antal är 15 - 18 st. Till färgen är kronbladen guldgula vid basen och med ljusrosa mittdel, de yttersta spetsarna är nästan vita. När den åldras blir blomman nästan vita. Blommorna öppnar sig helt och kronbladen böjer sig bakåt. Doften är stark. De kala oeh runda nyponen är till att börja med vinröda och senare på hösten mörkt vinröda. De är i genomskärning I - 1,5 cm.
'Juhannusmorsian' börjar blomma redan som ung, redan ett år gamla sticklingar blommar rikligt. Emedan blomningen hos en ung planta är så riklig, föråldras också grenarna snabbt. Fullvuxna bagböjda grenar kan brista vid markytan. Rosen förgrenar sig rikligt, och busken håller en vacker form. En bra växtplats är ljus, mullrik genomsläpplig sandjord. Vid härdighetstest har 'Juhannusmorsian' klarat sig ända till Rovaniemi. Pimpinellrosor är i allmänhet inte känsliga mot svampangrepp. För hemmabruk är det enklast att föröka 'Juhannusmorsian' med sticklingar. Vid Laukas försöksstation- och elitplantstation har man märkt att förökningen lyckas bäst med sommarsticklingar från icke blommande grenar. Sticklingarna sätts i en blandning av torv, sand och perlite, därav torvens andel är under 40 %. På ytan läggs sand för att stöda plantan. Hormonbehandling ger en effektivare rotbildning. (Uosukainen 2002)
Rosen har tack vare av provodlingen i Laukas tilldelats ett FinE-märke.