"UUDET" RUOTSALAISET RUUSUT  
Teksti: Helena Verghese Borg  
Kuvat: Kajsa Sjödin
Käännös: Tytti Heiskala 		ARTIKKELIT
   
Ruotsia ei varsinaisesti tunneta ruusuja tuottavana maana. Markkinoille on saatu joitakin ruusuja, niistä ilmeisesti rugosa 'Moje Hammarberg' on ainoa kansainvälisesti tunnettu. Rosa glauca-hybridi 'Nova' on toinen, vapaapölytyksestä syntynyt ruusu, joka on levinnyt lähinnä pohjoismaissa.
Mutta tämän vuosikymmenen alussa saatiin neljä ruusua markkinoille Balsgårdissa tehdyn määrätietoisen jalostustyön tuloksena. Balsgård on yliopistollinen puutarhakasvien koetila, joka sijaitsee Skoonessa (Svenska Lantbruksuniversitetets institution för hortikulturell växtförädling i Skåne). 		 
   
Ulrika Carlson-Nilsson on yhteistyössä kanadalaisen vastaavan laitoksen kanssa 1980-luvun puolivälistä lähtien tutkinut ruusujen vastustuskykyä sienitaudeille. Vuonna 1987 hän teki joukon risteytyksiä kestävän ja terveen kanadalaisen ruusun 'L83' ja joidenkin tavallisten jaloruusujen sekä köynnösruusu 'Sympathien' kesken. Tarkoituksena oli kehittää kestäviä ja terveitä ruusuja pohjoisen ilmaston olosuhteisiin. Risteytyksistä syntyi suuri määrä siementaimia, joita viljeltiin Balsgårdissa joitakin vuosia. Näistä valittiin neljä terveiksi osoittautunutta ruusua, joiden kasvutapa, lehdistö ja kukat olivat kauniita. Niitä koeviljeltiin Ruotsissa monella eri vyöhykkeellä 1990-luvulla, kunnes ne tuotiin markkinoille vuonna 2001. Kaikki neljä lajiketta ovat osoittautuneet erittäin vastustuskykyisiksi härmää ja ruusuruostetta vastaan. Ruotsissa Balsgårdin ruusut tulivat nopeasti suosituiksi ja nyt niitä myydään myös Tanskassa.  
   
Balsgårdin ruusut viljellään omajuurisina kuten kanadalaisetkin ruusut, ne ovat siis pistokkaista lisättyjä. Kaikki kasvavat korkeiksi ja sopivat köynnösruusuiksi, kun ne saavat kasvaa seinän vieressä tai tuen varassa.  
   

'Anna'

('Friesia' x 'L83')

kasvaa tuuheana ja pystynä 2-metriseksi.
Kukat ovat isohkot, täyteläiset ja maljamaiset. Niiden väri on sekoitus roosanpunaista, lohenpunaista ja keltaista.
Se kukkii pienin tauoin heinäkuusta lokakuuhun. Tuoksu on verraten voimakas. Kestävä ainakin vyöhykkeelle 5 (Ruotsin vyöhyke, kääntäjän huomautus).
Ruusun nimi tulee jalostajan isoäidin mukaan.

   

'Balder'

('Nina Weibull' x 'L83')

kasvaa 2 - 3 m korkeaksi ja 1,5 m leveäksi.
Kukat puolikerrotut, karmiininpunaiset, loistavin kullankeltaisin hetein.
Tuoksu heikohko.
Kukkii jatkuvasti syksyn hallantuloon asti.
'Balder' on neljästä ruususta kestävin, se on selvinnyt vaurioitta vyöhykkeellä 6 (Ruotsissa).
Nimensä se on saanut muinaispohjoismaisen Balder-jumalan mukaan. Balder oli Odenin ja Friggin poika.

   

'Freja'

('Sympathie' x 'L83')

kasvaa 2 m korkeaksi ja melkein yhtä leveäksi.
Kukat ovat vaalean punaiset, erittäin kerrannaiset, ne kasvavat isoissa tertuissa jopa 15 kappaletta vuosiversossa.
Soveltuu hyvin köynnösruusuksi.
Kukkii heinäkuusta lokakuuhun pienin tauoin.
Tuoksu heikohko.
Kestävä  vyöhykkeelle 4 - 5 (Ruotsissa).
Saanut nimensä muinaispohjoismaisen hedelmällisyyden jumalattaren Frejan mukaan.

   

'Irma'

('Friesia' x 'L83')

on myös voimakas 2 m korkeaksi kasvava pensasruusu.
Kukat ovat isot, erittäin kerrannaiset ja tuoksuvat, väriltään vaaleanpunaiset. Jatkuva kukinta heinäkuusta pakkasten tuloon.
Kestävä vyöhykkeellä 5 (Ruotsissa).
Saanut nimensä jalostajan äidinäidin mukaan.

   
Valitettavasti Balsgårdin ruusunjalostus ei jatku; tähän tarkoitukseen ei ole myönnetty varoja. Mutta ensimmäisistä siementaimista jäljellä olevista ruusuista on joitakin "adoptoitu" yksityisille koeviljelijöille ympäri Ruotsia, jotta mahdollisesti löytyisi vielä jokin tai joitakin ruusuja, joilla olisi kaupallista arvoa.  
   
ARTIKKELIT