1, 2, 3, 4, 5, 6

Ruusun tauteja ja tuhoeläimiä

Asta Kuosmanen, Marttaliitto ry

 Viime vuonna härmä, ruoste ja laikkutaudit tulivat tutuiksi jokaiselle tarhurille ­ olihan kesä poikkeuksellisen suotuisa myös kasvintuhoojille. Kasvitaudit ja tuhoeläimet tulevat varmasti ennemmin tai myöhemmin ruusutarhaan tänäkin vuonna, joten kasveja kannattaa tarkkailla ahkerasti.
 

 Ruusuhärmä (Sphaerotheca pannosa var. rosae)

 Kuvia löydät osoitteista
http://www.maga.gob.gt/download/UPIE/Fotos2/sppr.jpg
http://entomology.ucdavis.edu/faculty/parrella/rose%20pma%20powdery%20mildew.html
 Ruusuhärmä näkyy ensin valkoisena, myöhemmin harmaantuvana ja joskus myös ruskehtavana puuterimaisena sienikasvustona kasvin pinnalla. Lehdet käpertyvät ja usein punertuvat ja varisevat ennenaikaisesti. Kukkanuppujen avautuminen estyy.
 Sieni kasvaa voimakkaimmin lehtien alapinnalla, joten päältä päin katsottuna lehdet saattavat tartunnan alkuvaiheessa näyttää terveiltä. Härmäsieni tartuttaa nuoria kasvinosia. Silmin havaittavat oireet ilmaantuvatkin ensimmäiseksi versojen latvaosiin
 Härmäsieni talvehtii koteloasteena sekä rihmastona ruusujen silmuissa ja leviää koteloista vapautuvien mikroskooppisten itiöiden avulla tuulen mukana. Itiöitä on kaikkialla puutarhassa: ilmassa, maassa, kasvinjätteissä ja kasvien pinnalla.
 Härmäsieni tarvitsee korkean ilman kosteuden (yli 90 %) aloittaakseen kasvunsa, mutta jatkaa kasvuaan kuivalla kasvin pinnalla. Härmäsienet ilmaantuvat puutarhaan silloin, kun lämpimiä päiviä seuraavat viileät yöt tai viileä jakso, jolloin ilman suhteellinen kosteus nousee. Koska sieni kasvaa vain kuivalla kasvin pinnalla, se aiheuttaa eniten haittaa aurinkoisilla ja kuivilla kasvupaikoilla Sadejaksojen aikana sieni ei leviä, sillä seisova vesi estää rihmastoon kehittyvien kuromien itämisen.

 Torjunta:

 Härmäsienen torjunnassa olennaisia asioita ovat kasvin perimä, viljelytekniikka ja vesi ­ ja vasta sen jälkeen mahdollisesti torjunta-aineet.
 Ruusujen jalostuksessa on pyritty hyvään taudinkestävyyteen. Vahapintaiset ja kiiltävät lehdet vaikeuttavat sienen imurihmojen tunkeutumista lehden päällysketon soluihin. Kurtturuusuilla on yleensä hyvä kestävyys kasvitauteja ja tuhoeläimiä vastaan.
 Riittävä taimietäisyys ruusuja istutettaessa sekä seinänvierustojen, pensasaitojen vierustojen ja muiden umpinaisten istutuspaikkojen välttäminen takaavat hyvän ilmankierron. Pensaat on myös leikattava niin, että ilma kiertää keskiosassakin.
Kasvinjätteiden siivoaminen puutarhasta katkaisee sienen elinkaaren, kotelorakot näet säilyvät talven yli kasvinjätteissä. Keväällä ruusujen tyvelle levitetty 5 ­10 cm katekerros peittää maahan varisseissa kasvinjätteissä talvehtineet kotelorakot ja estää koteloitiöiden leviämisen.
 Voimakas vesisuihku huuhtelee irtonaisia härmäsienen kuromia kasvin pinnalta sekä estää kuromien itämisen. Sadejaksoina kohonnut ilman ja maan kosteus lisää härmää ­ ei itse vesi lehtien pinnalla. Siksi ruusut on hyvä kastella aikaisin aamulla, jotta maan pinta ehtii kuivua ennen kun ilma illalla viilenee. Näin maasta haihtuva kosteus ei edesauta härmän leviämistä.
 Sen jälkeen kun härmäsienen rihmasto on silmin nähtävissä, sitä ei voi kokonaan hävittää. Kasvu täytyy estää ennakolta käsittelemällä kasvin pinta aineella, joka estää sienen imurihmojen tunkeutumisen solukkoon. Koska edellisen viikon käsittely ei vaikuta seuraavan viikon kasvuun, on torjunta-ainekäsittely uusittava 7 ­ 10 päivän välein.

 Torjunta-aineita:

 Ruokasooda I
2 tl soodaa2 tl mäntysuopaliuosta1 l vettä
Aineet sekoitetaan keskenään.
 Ruokasooda II
3 tl ruokasoodaa2 tl astianpesuainetta4 l vettä
Aineet sekoitetaan keskenään.
 Kemiallisista torjunta-aineista härmän torjuntaan on hyväksytty
 Saprol
 http://www.kemira-growhow.com/FIN/fi/Products/Plant+Protection+FI/Fungidices/saprol.htm
 Topsin
 http://www.kemira-growhow.com/FIN/fi/Products/Plant+Protection+FI/Fungidices/topsin.htm
 Euparen M
 http://www.farmit.net/page.asp?_item_id=8377
SIVULLE 2
 
ARTIKKELIT