Sivut 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7

TAKAISIN
   

Marita Protte:

 

Rosa x francofurtana in Geschichte und Gegenwart

 

Rosa x francofurtana ennen ja nyt

 
   

Suomennos Leena Hokka

 

Kuvat Marita Protte

 
 Artikkeli on julkaistu teoksessa Rosenjahrbuch 2005, Verein Deutscher Rosenfreunde ja Ruusunlehdessä 4/2005.  
 Rosa x francofurtanan kuvaili ja nimesi ensimmäisenä Carolus Clusius 1583. Vuosisatojen varrella ruusun nimeä on muutettu useaan otteeseen. Siitä huolimatta sen jälkiä on helppo seurata, koska sen tuntomerkit ovat niin selvät, ettei niistä voi erehtyä. Kuitenkin ruusu menetti oman identiteettinsä viime vuosisadan puolivälissä. Väärintulkinta johti sekaannukseen, joka kesti tähän päivään saakka. Nimi oli alun perin annettu vain yhdelle, erityiselle ruusulle, mutta tätä vanhaa nimeä alettiin käyttää muiden ruusujen yhteydessä. Onneksi oikea Rosa x francofurtana kasvaa vielä monessa paikassa Euroopassa. Tässä artikkelissa esitellään ruusu, jonka kirjoittaja ja moni muu on tunnistanut aidoksi Rosa x francofurtanaksi. Tunnistuksen teimme vertaamalla jokaista erottavaa piirrettä varhaisten kasvitieteilijöiden kuvauksiin ruususta Rosa x francofurtana. Toisessa osassa esitellään ruusun muunnoksia, jotka mainitaan vanhoissa luetteloissa ja ruusukirjallisuudessa. Näitä muunnoksia verrataan ruusuihin, jotka nykyään luokitellaan francofurtanoiksi.

Ensimmäiset todisteet ja ruusun eri nimet

 

 Ensimmäisenä Rosa x francofurtanan kuvaili Carolus Clusius. Teoksessaan "Rariorum aliquot ...Historia" vuodelta 1583 hän antoi ruusulle nimen Rosa sine spinis, ruusu ilman piikkejä (s. 109).

 Teoksen uuteen painokseen vuonna 1601 Clusius lisäsi kuvaukseen seuraavaa: "Joitakin vuosia myöhemmin näin ruusun Frankfurt am Mainissa rikkaiden patriisien puutarhoissa. Jotkut kertoivat nähneensä ruususta myös valkokukkaisen muodon"(s. 115). Vielä tuolloin ruusulla ei ollut muita nimiä kuin Rosa sine spinis, jota käyttivät myös Tabernaemontanus (1588) ja Gerard (1597). "Historian" uudemman painoksen ilmestymisen jälkeen ruusun nimi kuitenkin muuttuu. Nimenvaihdokseen on saattanut olla useita eri syitä, mutta tänä päivänä on vaikea sanoa, mikä oli ratkaisevin syy. Uskottavimmalta kuulostaa yksinkertaisesti yhteys Clusiuksen mainitsemaan Frankfurtin kaupunkiin. Ehkä haluttiin myös erottaa ruusu muista samannimisistä ruusuista. Kenties kyseessä oli myös ristiriita nimen Rosa sine spinis herättämän mielikuvan ja nimeä kantavan kasvin välillä. Ruusullahan on piikkejä myös vanhemmissa oksissa. Emme tiedä, kuka käytti nimeä ensimmäisenä. Eräässä runossa vuodelta 1616 sanotaan: "La Rose...est plus...que celle de Francfort en beauté ses attours" (siteerattu Bunyardin mukaan 1936, s. 44). Tämä näyttäisi olevan vanhin lähde, jossa ruusu viittaa Frankfurtiin. 1629 Parkinson antaa yksityiskohtaisen kuvauksen ruusulle 'Franckford Rose', Rosa Francafurtensis. Kirjallisuudesta en yllättäen pystynyt löytämään ainuttakaan lähdettä, jossa molemmat nimet olisi mainittu samanaikaisesti, vaikka tuohon aikaan olikin yleistä mainita toisintonimet. Kenties tämä puuttuva lenkki kuitenkin vielä löytyy tutkimusten edetessä.

 
 
 Clusius, Rosa sine spinis
   
 Vuonna 1770 ruusu sai Otto von Münchhausenilta nimen
Rosa x francofurtana. Tästä nimestä tuli vuoden 1905 kansainvälisen kasvitieteilijäkokouksen prioriteettisäännön mukaan ruusun virallinen nimi, ja sitä se on vielä tänäkin päivänä. Vuonna 1789 William Aiton otti kuitenkin käyttöön nimen Rosa turbinata teoksessaan Hortus Kewensis. Vaikka Aiton ei esittänyt ruususta edes mainittavampaa kuvausta, hänen vaikutusvaltansa ammattilaispiireissä oli niin suuri, että ruusua alettiin 1800-luvun kuluessa yleisesti nimittää Rosa turbinataksi. Vuodesta 1601 tähän päivään ruusu esiintyy useilla eri nimillä, riippuen siitä, milloin ja missä päin Eurooppaa siitä oli puhe: Rosa rubicunda Saccharina dicta (Besler, 1613); Rosa purpurea francofurti (Robin, 1623); Rosa inapertis floribus, alabastro crassiore, Francofurtensis quibusdam (Hortus Regius Parisiensis, 1665); Zucker-Patzen ja Rosier à gros cul de Franckfort (Münchhausen, 1770); Rosa campanulata (Ehrhart, 1791); Tapeten-Rose (Bertuch, 1804); Rosa Germanica ja Kreiselrose (Rössig 1807); Rosier de Francfort (Thory & Redouté, 1817). Nykyään käytetään jälleen vanhaa, kasvitieteellisesti korrektia nimeä Rosa x francofurtana. Asiaan vihkiytyneet kiistelevät kuitenkin edelleen siitä, mikä ruusu on oikeutettu tätä nimeä kantamaan. On hämmästyttävää, että niin helposti tunnistettava ruusu aiheuttaa sellaista hämmennystä. Sen tunnuspiirteet ovat niin selviä, että sen voi milloin tahansa tunnistaa kuvista tai sanallisista kuvauksista. Näyttäisi siltä, että 1900-luvun ensimmäisille vuosikymmenille saakka nimi on osattu yhdistää oikeaan ruusuun. Sitä seuraavien vuosien ruusukirjallisuus ei joko mainitse Rosa x francofurtanaa lainkaan tai sitten antaa siitä väärää tietoa (Park, 1956; Steen, 1967; Krüssmann, 1974; Joyaux, 1998; Cairns, 2000). Yhä tänäänkin vallitsee espäselvyys ja epäily siitä, mikä on aito Rosa x francofurtana. Jotkut jopa arvuuttelevat, onko koko ruusua enää olemassakaan. Tämän tutkielman päätavoite on tuoda nimi Rosa x francofurtana jälleen oikean ruusun yhteyteen. Haluan tässä artikkelissani esitellä ruusun, jonka itseni ohella myös monet muut ovat tunnistaneet Rosa x francofurtanaksi. Tunnistukseni pohjautuu yksityiskohtaiseen ja tarkkaan vertailuun. Vertaan tätä Skandinaviasta ja saksankielisestä Euroopasta löytynyttä ruusua historiallisissa teksteissä ja kuvissa esiintyviin ruusun tuntomerkkeihin.
 
 Luonnollisesti emme voi tietää, miten kauan ruusu oli jo ollut olemassa Euroopassa, ennen kuin Clusius kirjoitti siitä kuvauksen. Clusius näki ruusun ensin Wienissä. Siellä hän sai kuulla sen saapuneen Saksasta. Tohtori Johann Schröter, sen ajan tunnettu tiedemies, oli saanut ruusun ruhtinas Mansfeldiltä Thüringenistä. Schröter puolestaan antoi omasta ruusustaan kasvullisesti lisättyjä alkuja wieniläisille oppineille. Clusius, yksi parhaista eurooppalaisten kasvien tuntijoista, kuvaili tämän itselleen uuden ruusun hyvin yksityiskohtaisesti uudessa teoksessaan. Clusiuksen jälkeen esiintyy kirjoittajia, jotka siteeraavat Clusiuksen kuvausta sanatarkasti, esimerkiksi Tabernaemontanus (1588) ja Dodoens (1644). Enemmän tietoa antavat kuitenkin sellaiset tekstit, joissa kirjoittaja kuvailee ruusua omin sanoin. Näin tekee esimerkiksi Parkinson (1629). Nämä varhaisimmat kuvaukset luovat lähtökohdan Rosa x francofurtanan yksittäisten ominaispiirteiden esittelylle ja vertailulle. Selonteossani olen pitänyt tärkeänä alkuperäistekstien sanatarkkaa siteerausta. Vertailevat valokuvat on otettu Rosa x francofurtanasta, joka kasvaa erään pienen kappelin vierellä Baijerissa.
 
 Rosa x francofurtana Hassmoningissa.
   
SIVULLE 2 TAKAISIN