Annikki Palmén:

Ruusujen tunnistus

Sivulle 1, 2, 3, 4, 5

Kuten ruususeuralaiset hyvin tietävät, erilaisia ruusukirjoja on miltei lukematon määrä, toinen toistaan upeammin kuvitettujakin nykyään. Ruusujen määrityksen kannalta ne kuitenkin useimmiten tuottavat pettymyksen. Sanalliset kuvaukset ovat yleensä varsin niukat ja sinänsä upeissa kuvissa ei useinkaan ole juuri muuta kuin pelkkä kukka. Vanhat tutut tällaisistakin kirjoista tietysti tunnistaa, mutta monipuolisemmin ruusuja harrastavalle ei niistä ole paljon apua. Ruusuvalikoimakin riippuu tietysti siitä missä maassa kirja on julkaistu ja minkälaiselle käyttäjäkunnalle se on tarkoitettu.  
Suomalaisen ruusuharrastuksen tuloksena syntyneessä Suomalaisessa ruusukirjassa ( Alanko & al., toinen painos 1997 ) on kyllä mahtava valikoima meillä kasvatettavia ruusuja, mutta määrityksen kannalta on valitettavaa, että siinä ei ole perusteellista kuvausta kunkin ruusun tuntomerkeistä eikä myöskään määrityskaavaa. Määrityskaava ei ole niin pelottava kuin moni ehkä kuvittelee; siitä voi vakuuttua Suomen puu- ja pensaskasviossa ( Hämet-Ahti & toinen painos, 1992 ) olevaan ruusujen määrityskaavaan tutustumalla. Apuvälineeksi tarvitaan vain 20 x suurentava suurennuslasi eli luuppi.  
Ruusujen määrityksessä ja sanallisessa kuvauksessa käyttökelpoisia tuntomerkkejä seuraavassa lyhyesti:  

Juurivesoja muodostava

 
( runsaasti / vähän )  
- juurivesaton ( omajuurinen / vierasjuurinen )  

Pensaan koko ( korkeus )

 

Kasvutapa:

 

 
1. pysty , pystyhaarainen
2. pysty, siirottavahaarainen
3. kaarevahaarainen
4. lamoava
 
   
 Sivulle 2 TAKAISIN