SIRKKA JUHANOJA:

HAVAINTOJA PIIKKIÖN LÖYTÖRUUSUKOKEESTA

1, 2, 3, 4

Kuvat: Sirkka Juhanoja
Kaksi vuotta sitten MTT:ssa Piikkiössä alkoi pensasruusulöytöjen vertaileva peltokoe. Aineistoa saatiin kokoon 53 eri ruusukannasta. Paljon erityisesti kartanoruusutyyppisiä pensaita saatiin yksityisiltä ruusuharrastajilta, ja näiden lisäksi muita ruusuja Viikin kokoelmasta. Täydennystä on tullut koko ajan, mutta viimeisimmät tulokkaat ovat vasta lisäyksessä, joten ne puuttuvat vielä tästä jutusta. Vaikka olosuhteet avoimella pellolla eivät ole ruusuille parhaat mahdolliset, vertaileminen on helpointa kuitenkin, kun kaikki kasvavat rinnakkain samanlaisissa olosuhteissa. Piikkiö on ilmasto-olosuhteiltaan niin edullinen kasvupaikka, että lisäksi tarvitaan toinen, ankaramman ilmastoalueen koepaikka. Tällainen on Ruukissa, jossa on MTT:n Pohjois-Pohjanmaan tutkimusasema. Ruusujen kannalta Ruukki on varsin ankara paikka, mutta jos joku ruusu siellä menestyy, se menestyy melkein missä vain Suomessa. Koeruusut on lisätty pistokkaista, ja ne kasvatetaan omajuurisina. Kahtena kesänä on tehty havaintoja pellolla.  
 

 'Tähtitorninkatu' sisarineen

  
Suurin osuus kartanoruusuaineistossa (Rosa Centifolia-ryhmä) on ruusutyypillä, joka on tunnettu tähän asti ainakin nimillä 'Tähtitorninkatu', 'Rajatie', 'Järvenpää', 'Harjunrinne' ja 'Högfors' (" Karkkila"). Nyt saatiin näytteitä lisäksi Karhulassa, Kotkassa, Kokemäellä, Eurassa ja Hämeenkyrössä kasvavista ruusuista. Esimerkiksi Kokemäen ruusun tiedetään kulkeutuneen Punkalaitumen kautta Perniöstä tai Piikkiöstä jo 1910-luvulla. Eurasta tullut ruusu puolestaan on lähtöisin Vammalasta, jossa sen tiedetään kasvaneen kymmeniä vuosia. Nämä kaikki edustavat samaa ruusutyyppiä. Tällä rentokasvuisella tyypillä on sileät kirkkaanvihreät lehdet, versoissa isoja ja pieniä piikkejä ja erittäin kerrannaiset vähän nuokkuvat pitkäperäiset sinertävänvaaleanpunaiset, keskeltä tummemmat kukat, joissa terälehdet asettuvat neljään lokeroon. Kukat tuoksuvat voimakkaasti. Kukinta alkaa Etelä-Suomessa heinäkuun alussa ja kestää kolmisen viikkoa. Ruusu ei tee kiulukoita. Pensaat ovat saaneet kahtena talvena pellolla jonkin verran vioituksia versojen kärkiin, mutta kukkineet kumpanakin vuonna erittäin runsaasti. Pohjois-Pohjanmaalla ensimmäisenä talvena versot paleltuivat lumirajan yläpuolelta, mutta pensaat kukkivat jonkin verran. Pellolle istutetut eri puolilta saadut pensaat ovat keskenään niin samanlaisia, että tähän mennessä ei ole löydetty erottavia piirteitä. Tämä ilmeisesti vanha lajike on ollut suhteellisen yleinen eri puolilla Etelä-Suomea ja valikoitunut aikojen kuluessa kestävyytensä ja kauneutensa perusteella.  
 
'Rajatie'
Suomalaisessa ruusukirjassa esitetään näkemys, että tämä ruusu muistuttaa hyvin paljon vanhaa kesädamaskonruusulajiketta 'Blush Damask', eikä siis olisikaan kartanoruusu. Pellolla tehdyt havainnot tukevat tätä käsitystä. Olisi hyvä, jos tämä ruusu olisi saatavana yksiselitteisellä nimellä.  
Sivulle 2