'Syke'  
Joy, Kahila & Kangaspunta, 2014  

Kotimainen tarhakurtturuusu 'Syke' (2014)

Tausta ja alkuperä
'Syke' on peräisin risteytyksestä Rosa rugosa -siementaimi x polyantharuusun siementaimi vuodelta 1994. Perimä on samantyyppinen kuin neilikkaruusuilla, 'Grootendorst'-lajikkeilla.

Lajikekuvaus
'Syke' muodostaa leveänpyöreän ja tiheän pensaan, joka voi leikkaamattomana kasvaa puolitoistametriseksi. Keväisen siistimisleikkauksen avulla korkeus ja leveys pysyvät mitoissa 0,8–1,2 m. Lehdet ovat kurtturuusumaiset, mutta pienemmät, keskivihreät.

Pääkukinta alkaa Etelä-Suomessa kesäkuun lopulla ja jatkuu heinäkuun loppupuolelle ja ainakin etelässä toistuu elo–syyskuussa. Pienehköt, puolikerrannaiset, litteät kukat ovat pienissä tertuissa. Kukat ovat lämpimän ruusunpunaisia, väri ei juuri haalistu kukinnan edetessä. Kukkia muodostuu sekä vanhoihin versoihin että uusiin, samana kesänä kasvaviin versoihin.

Kukissa on miellyttävä ja epätavallinen mirhan tuoksu, jonka voimakkuus vaihtelee vuorokaudenajan ja ilman lämpötilan mukaan.

Talvenkestävyys
Vuosiversojen latvaosat saattavat paleltua talvella, mutta pensaan alaosat ovat säilyneet säännöllisesti Oulussakin. Kuten sisarukset ’Sointu’ ja ’Sävel’, 'Syke' on kokeissamme talvehtinut johdonmukaisesti paremmin kuin 'Pink Grootendorst'. Annamme ’Sykkeelle’ vyöhykesuosituksen I–IV. Liikaa typpeä saaneet kurtturuusuristeymät paleltuvat helposti myös etelässä.

Taudit ja tuholaiset
 Pensas on rehevä ja terve. Koeviljelyksillä ei ole ilmennyt mainittavia tauti- tai tuholaisongelmia.

Käyttö
'Syke' sopii yksittäispensaaksi pieneen pihaan sekä suuremmaksi ryhmäksi tai aidanteeksi isoon pihaan ja puistoon. Pieni 'Syke'-ryhmä voi myös olla osana monilajista istutusta, jossa on pensaita, perennoja ja sipulikukkia. Yhteisistutuksessa 'Sävel', 'Sointu' ja ’Syke’ täydentävät toistensa kukkien muotoa ja sävyjä.

Viljely ja hoito
Hyvä ojitus, aurinkoinen kasvupaikka ja rikkaruohoton maa ovat välttämättömiä, mutta 'Syke' ei ole erityisen vaatelias maalajin suhteen. Riittävä veden ja ravinteiden saanti takaa komean pääkukinnan sekä kukinnan toistumisen. Runsasta typpilannoitusta on kuitenkin hyvä välttää.

Tärkeää on keväisin tehtävä hoitoleikkaus. Se voidaan tehdä poistamalla vanhat versot kokonaan maan rajasta ja leikkaamalla nuorista versoista paleltuneet latvat. Vaihtoehtoinen tapa on leikata koko pensas kerralla noin 50 cm korkeaksi ja leveäksi. Ankarien talvien jälkeen pensas kannattaa leikata vielä matalammaksi. Laajojen istutusten pensaat voidaan parturoida koneellisesti.
(Pirkko Kahila)

   
   
Back/Takaisin/Tilbaka Foto: 1.-3. Pirkko Kahila
4.-6. Sirpa Kananen, Kiuruvesi